Mä en älyy mikä ongelma ihmisil on, et ne haluu aina saada kaiken.En väitä etten ite haluis koskaa mitää nii paljoo et rupeen kiukuttelee, huutamaan, mököttää tai jotai vastaavaa.
Tänäänki sain päivän naurut kaupassa, ku näin jonku 9-10 vuotiaan tytön kiukuttelevan iskällee ku se ei suostunu ostamaa sille suklaalevyy, et ei jumalauta sellasest tarvii rupee itkee.
Ja jos sen levyn haluu, nii voi kai sen nyt omilla rahoillaki ostaa ? Jotkut ei vaa älyy et vanhemmil on muutaki ostettavaa esim. ruokaa niille lapsilleen. Ne sais vaa olla kiitollisii, et niitte vanhemmat hommaa niille ruokaa, ja vois oppii et kaikkee ei voi saada.
Mut asiasta toiseen, ihanku kukaa ei ottais mua koskaa tosissaan, kaikki vaa nauraa mun peloille, suruille ja asioille jotka on mulle tärkeitä. Kaikki on nykyään ihan outoja, mun äitiki rupes eile mulle selittää jostai kaloreista ku söin pannukakkuu, ihan niiku 13.vuotiast kiinnostas jonku pannukakun kalorit ? Varsinki jos kuluttaa kolme kertaa sen verran urheilemalla. Mäki harrastan futist ja ringettee, vittuako mua kiinnostaa paljo yhes panukakus on kaloreit ?
Mun kavereistakion tullu vähä outoi... niiku jo aikasemmin kerroin, ne haukkuu mua ja tekee sen iha läpäl, mut ei se oo enää hauskaa ku ne tekee sitä joka päivä.
Mulla on tullu myös joku nukkumisongelma, oon tän viikon aikana joka koulupäivä nukkunu melkee pommii ja ettiny vaatteit ja meikkei iha paniikis, ja joutunu menee autol tai polkee pyöräl iha paniikis kouluu. Vaik meen aina ajois nukkuu jne.
Tällee lopuks: onnee kaikille iseille (:
sul on kiva blogi 8) jos viitsit,käy tsekkaa mun blogii,www.karoliinac.blogspot.com :)
VastaaPoista